Varalan ravintola Säde ja kahvila Anna mukaan ResQ Clubiin
Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti valtava ongelma, ja myös Suomessa hyvää ruokaa lentää roskiin valtavia määriä. Me Varalassa haluamme olla osaltamme ratkaisemassa tätä ongelmaa, pienentämässä jätemääriämme ja takaamassa, että hyvä ruoka päätyy syötäväksi, ei roskiin. Tämän takia olemme liittyneet ResQ Clubiin! Sovelluksen avulla voit jatkossa ostaa myös meidän ylijäämätuotteitamme edullisesti ja olla mukana pelastamassa hyvää ruokaa! ”ResQ avulla voimme osallistua ilmastotalkoisiin myymällä ravintolan ja kahvilan hävikkituotteita helposti lähiseudun kuluttajille. Kun pääsemme järjestelmän kautta myymään hävikkiruokaa, roskiin laitettavan ruuan määrä on pienempi”, iloitsee Varalan ravintolapäällikkö Anni Vesamäki. Varalan tarjoamat edulliset hävikkiruoat pääset ostamaan kätevästi ResQ-sovelluksen kautta ja ostoksen jälkeen voit noutaa annokset Kahvila Annasta, aukioloaikojen mukaisesti. ResQ:n käyttäjät pelastavat joka kuukausi kymmeniä tuhansia kiloja ruokaa päätymästä roskiin. Maailman pelastaminen ei ole koskaan ollut näin herkullista. Ostamalla puoleen hintaan myytäviä ruokia ResQ:sta säästät sekä rahaa että kokkaamiseen kuluvaa aikaa. Vähennät samalla ruokahävikkiä ja autat pelastamaan maailman, yksi ateria kerrallaan. Liity Sinäkin ResQ Clubiin osoitteessa https://resq-club.com/ Tehdään yhdessä hyvää!
Enemmän kasvista kiitos – Varalassa voit jatkossa valita ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon
Pienillä, jokapäiväisillä valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman olemme jättämässä tuleville sukupolville. Varalan arvojen mukaisesti teemme yhdessä rohkeasti valintoja paremman tulevaisuuden eteen. Kehitämme myös Varalan ravintolatoimintaa osana kestävän kehityksen työtämme. Ruuan tuottamisella ja syömisellä on merkittävä rooli ilmastoon ja sitä kautta maapallon tulevaisuuteen. Nykytiedon valossa ihmisten tuottamilla hiilidioksidipäästöillä on keskeinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpenemiseen. Ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen määrää ilmaistaan hiilijalanjälkenä: kuinka paljon jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidia suhteessa massaan. Suomalaisten hiilijalanjäljestä merkittävä osa, n. 20% muodostuu ruuankulutuksesta. Suurin osa ruuankulutuksen hiilijalanjäljestä muodostuu eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta: naudanlihasta (45 %) sekä maitotuotteista (20%). Eläinperäisten raaka-aineiden tuottaminen kuluttaa runsaasti mm. vettä, rehua, lannoitteita, sekä vaatii runsaasti maapinta-alaa. Lisäksi märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyvä metaani lämmittää ilmastoa huomattavasti enemmän kuin hiilidioksidi. Suomalaisten keskimääräistä lihankulutusta tulisi vähentää merkittävästi, jotta suomalainen ruokavalio olisi ilmaston kannalta kestävä. Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön vähentäminen on suositeltavaa myös terveyssyistä. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, viljatuotteita ja marjoja. Syömämme ruuan hiilijalanjälkeen pystymme myös vaikuttamaan syömällä kotimaisia kasviksia sekä sesongin mukaisia ulkolaisia kasviksia. Tällöin ruuan kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pysyvät maltillisina. Meidän jokaisen tärkeimpiä ilmastotekoja olisikin siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Ravintolatoiminnan hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa valittujen raaka-aineiden tuottamisesta, sekä niiden kuljetuksesta ja käsittelystä. Lisäksi raaka-aineiden säilytys ja annosten valmistus kuluttavat energiaa, jonka tuottaminen aiheuttaa päästöjä. Myös pakkausmateriaalit sekä jätteiden kuljetus ja käsittely tuovat osansa hiilijalanjälkeen. Kuvassa on listattu keinoja millä ravintola (ja miksei kuluttajakin) voi lisätä ruokailun ilmastoystävällisyyttä. Reilu kolme vuotta sitten Varalassa otettiin käyttöön kasvisruokapäivä eli Meatless Monday -teemapäivä. Meatless Monday on kansainvälinen kampanja, joka kannustaa ihmisiä syömään vain kasvisruokaa maanantaisin oman terveytensä ja koko maapallon terveyden parantamiseksi. Varala haluaa olla mukana tukemassa kasvissyönnin lisäämistä sekä sitä kautta tehdä osansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kasvisruokapäivä on haastanut meitä keittiöllä kehittämään maukkaita ja ravitsevia kasvisruokia, ja on myös tutustuttanut meidät varalalaiset uusiin makuihin sekä mm. erilaisiin kasviproteiineihin. Nyt on tullut aika käsitellä ruokailutottumuksia laajemmin. Varalan kestävän kehityksen -työryhmä on keskustellut aiheesta laajasti ja tullut siihen tulokseen, että kasvisten käyttöä lisätään päivittäisiin ruokailuihin, sen sijaan että sitä korostettaisiin vain yhtenä päivänä viikossa. Jatkossa pyrimme vähentämään lihan, varsinkin punaisen lihan, määrää ruuissamme ja lisäämään reilusti kasviksia tuomaan sekä makua että parempaa ravintosisältöä. Samoin joka päivä lounaalla on tarjolla maukas ja ravitseva kasvisruoka, monesti ilmastoystävällisenä vegaanisena versiona. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ruokalistaan esille ilmastoystävällisiä ruokalajeja, jolloin jokainen ruokailija voi omalta osaltaan olla tukemassa ilmaston hyvinvointia valitsemalla pienimmän hiilikuorman omaavan annoksen. Kirjoittaja:Anni Vesamäkiravintolapäällikkö Varalan Urheiluopisto